Tämä käsitekartta kuvaa sitä, miten jäsensin asiakkaisden näkemyksiä kuvaavat käsitteet tutkimuksessani Creating a Unique Dress. Pienellä tekstillä kirjoitetut sanat ovat niitä käsitteitä, joita kehittelin avoimessa koodauksessa. Aksiaalisessa koodauksessa etsin näiden käsitteiden välille suhteita. 4–6 käsitettä näytti kuuluvan enemmän keskenään yhteen kuin jonnekin muualle, mutta lähes kaikki näytti liittyvät jotenkin siihen, että asiakkaat olivat välittömässä vuorovaikutuksessa muotitaiteilijan kanssa. Se näytti ikään kuin säteilevän kaikkeen muuhun toimintaan ja kulkevan mukana vielä vaatteessakin. Isolla tekstillä kirjoitetut sanat kuvaavat korkeamman tason käsitekimppuja, joihin kuhunkin kuuluu 4–6 alakäsitettä.
Sen sijaan tutkitulle ilmiölle niin keskeinen asia, välitön vuorovaikutus (Immediate interaction), ei näyttänyt sopivan kaiken muun yläkäsitteeksi. Minusta tämä oli kuitenkin ilmiön ydin asiakkisen mielissä. Omasta mielestäni olin joka tapauksessa löytänyt ydinkategorian. Asettamalla sen käsitekartassa keskimmäiseksi, sain parhaiten havainnollisteksi sitä, miten tulkitsin asian olevan myös tutkimuskohteessa. Välitön vuorovaikutus on kirjaimellisesti keskeistä. Se ikään kuin säteilee kaikkeen muuhun, ja kaikki muu kytkeytyy siihen – joko todella tai ainakin asiakkaiden kuvitelmissa.
Tässä esimerkissä ei näy dimensioita lainkaan. Selitys on siinä, että aineistoni avulla oli melko selvästi (ei ehkä aluksi ihan helposti, mutta lopulta kuitenkin selvästi) löydettävissä ilmiötä kuvaavat käsitteet, mutta asiakkaiden keskuudessa vallitsi kuitenkin niin suuri yksimielisyys asioista, että käsitteiden sisältöä ei voi asettaa ikään kuin jatkumolle. Jos ajateltaisiin, että käsite saa ”arvoja”, enemmän–vähemmän tai muuta varianssia, niin tässä aineistossa sellaista ei juurikaan ollut. Sen sijaan jostakin asiasta putkahti esiin kaikkia muita vastakkainen mielipide. Koko laadullisen tutkimuksen ideassa on keskeistä, että tällaista poikkeamaa ei hävitetä vähäisyyden nimissä merkityksettömänä. Asia hoituu käsiteen nimeämisellä uudelleen siten, että poikkeama sopii sen sisään. Toinen vaihtoehto on luoda uusi käsite. Kysehän ei ole määristä vaan ilmiön kokonaisluonteen kuvauksesta.
Tässä on myös hyvä huomata, mikä ero on totuudella ja merkityksellisyydellä. Olen tutkinut tässä kohtaa sitä, mikä on asiakkaiden mielissä, en sitä, mitä todella tapahtui tai millaisia vaatteet jollakin oletetulla ”objektiivisella” mittarilla mitaten ovat. Olen pyrkinyt ”totuuteen” = oikeaan ymmärrykseen asiakkaan näkökulmasta. Muista lähteistä kuitenkin tiedän, ettei kaikki tapahtunut aivan siten kuin asikkaat minulle kertoivat, mutta se ei muuta asiakkaan omaa merkityksenantoa.